Piia Rossi
HAURAS
29.3.–23.4.2023
Näyttelyn teokset tutkivat materiaalisen lähestymistavan kautta elämän haurautta ja katoavaisuutta. Menettämisen pelko ja luopumisen vaikeus konkretisoituvat teoksia valmistettaessa ja esille pantaessa, sillä käytetty materiaali on särkyvää ja hajoaa helposti käsiteltäessä. Rossille taiteilijana materiaalin fyysinen kosketus on tärkeää ja teosten käsitteleminen onkin haurauden ominaisuudelle alistumista. Palasten yhdistäminen kuitenkin vahvistaa haurasta materiaalia ja mahdollistaa niistä uuden kokoamisen.
Näillä konstruoidulla esineillä Rossi pyrkii luomaan lujuutta ja selkeyttä. Ajatus siitä, että teokset saisivat henkilön oivaltamaan jonkin yhtälön, vaikkakin hauraan sellaisen, on tavoitteena kommunikaatiossa katsojan kanssa. Toistuvuus ja rytmi ovat teoksille tärkeitä elementtejä, niin visuaalisesti kuin funktionaalisestikin.
Hauras -näyttelyn teosten materiaalina on käytetty pääasiassa luonnonaineksista valmistetuilla väreillä värjättyjä kananmunankuoria, joihin on yhdistetty metalleja, kierrätysmuovia ja kiviä. Rossi käyttää teoksissaan ensisijaisesti materiaaleja, jotka on tuomittu roskaksi. Teoksen tultua tiensä päähän se voidaan kierrättää tai palauttaa takaisin osaksi luonnon kiertokulkua, tämä antaa lohtua.
The works in the Fragile exhibition explore the vulnerability and transience of life through a material approach. The fear of losing and the difficulty of letting go materialise when making and displaying the works, as the material used is very frail and breaks down easily when handled. For Rossi the physical touch of the material is important, and handling the works is a submission to the characteristic of fragility. However, combining multiple pieces strengthens the fragile material and enables a new and stronger construction.
With these constructed objects, Rossi aims to create strength and clarity. The idea that the works would make the viewer realise some equation, albeit a fragile one, is the goal in communication with the viewer. Repetition and rhythm are important elements for the works, both visually and functionally.
The materials used in this set of works are mainly eggshells, which have been combined with metals, recycled plastic, and stones. In her works, Rossi primarily uses materials that have been condemned as trash, such as the colours used to dye the eggshells are made mainly from biowaste. After the artwork has reached the end of its journey, it can be recycled or returned to the cycle of nature, this gives comfort.