Kun sulautuu taustaan voi tarkkailla ympärillään olevaa ilman häiriötä. Joskus katseen vaeltaessa huomaa itse olevansa tarkkailun kohteena. Metsässä ollessa kuvittelen lukuisat eläinten silmät jotka tuijottavat minua. On hyvä olla yksin yhdessä.
“Luonto on temppeli, jossa
elävät pylväät
sanoja tapailevat.
Metsissä ihmistä
tarkkailevat symbolien tutut kasvot.
Samoin kuin kaukaa kiirivät äänet
yhtyvät ja syntyy
synkkä, syvä ykseys,
rajaton kuin yö,
kuin kirkkaus,
käyvät tuoksut, värit ja äänetkin yksiin.”
(Charles Baudelaire: Vastaavuuksia. Suomeksi tulkinnut Antti Nylén)
Näyttelyn työt ovat grafiikan tekniikoilla toteutettuja kerroksellisia uniikkiteoksia. Teoksissani kuvaan usein ihmistä: ihmisen sisäistä maailmaa, erilaisuutta, vierautta ja rooleja, joiden avulla yritämme sopeutua maailmaan ympärillämme. Myös kasvit ja eläimet, erityisesti linnut, ovat usein läsnä teoksissani. Anniina Vainionpää
